Oppimisen lähtökohtana on keskittymisen onnistuminen

Perhearjen kiireiden keskellä tänne päivittäminen jäi vähemmälle, mutta nyt päivitellään tännekin. Tässä elokuussa kirjoittamani mielipidekirjoitus:

Oppimisen lähtökohtana on keskittymisen onnistuminen

Muutama viikko sitten lapset aloittivat kouluvuoden, moni ensimmäistä kertaa. Nyt vauhtiin päästyämme on hyvä kiinnittää huomiota oppimisen edellytyksiin. Mitä me aikuiset voimme tehdä, jotta lasten keskittyminen ja siten oppiminen olisi mahdollisimman sujuvaa?

Työelämän puolella keskittymisen tukemiseksi kiinnitetään huomiota moniin asioihin: työskentely-ympäristön rauhallisuus, erilaisten häiriötekijöiden minimoiminen, tauotus, riittävä lepo yms. Aikuisten aivot ovat jo kehittyneet toiminnanohjauksessa eli pystymme toimimaan tarkoituksen mukaisesti, tavoitteellisesti ja itsenäisesti. Jos me aivoiltamme jo kypsyneet aikuiset tarvitsemme kaikkea tätä keskittyäksemme, entä sitten lapset?

Oman toiminnan ohjauksesta vastaava aivojen osa eli etuotsalohko kehittyy hyvin hitaasti ja on kypsä vasta nuorella aikuisiällä. Toiminnanohjauksen taidot siis kehittyvät varhaislapsuudesta aina varhaisaikuisuuteen asti. Koulunsa aloittavilla 7-vuotiailla lapsilla tarkkaavaisuuskyky, työmuisti ja käyttäytymisen säätely kehittyvät vielä voimakkaasti, mutta myös yläasteen ja toisen asteen opiskelijoilla toiminnanohjauksen kehittyminen on vielä kesken. Tämä on huomioitava koulujärjestelmää suunnitellessa: lapset ja nuoret eivät ole pieniä aikuisia vaan vielä kehittymässä olevia yksilöjä.

Keskittymisen onnistuminen on tärkeä osa oppimista. Pyytäisinkin kaikkia aikuisia kiinnittämään huomiota lasten ja nuorten keskittymisen tukemiseen. Millaisia ärsykkeitä voisimme vähentää oppimistilanteista? Kuulo- ja näköärsykkeisiin on helpoin vaikuttaa sekä koulussa että kotona. Puhelimien pirinä mutta myös tärinä häiritsee kaikkien toimintaa, joten pidetään ne pois lasten ja nuorten opiskelutilanteista. Kannattaa tarkkaan harkita myös, mitä tavaroita pidetään näkyvillä luokissa ja kotona läksypöydän ympäristössä. Tilan rauhallisuus on tärkeää turvata ja ääniärsykkeet minimoida.

Yksilön kannalta keskittymisen lähtökohtana on, että ihminen on nukkunut riittävästi ja syö säännöllisesti. Tämä korostuu etenkin lapsilla ja nuorilla. Liian moni lapsi ja nuori nukkuu liian vähän tai syö epäsäännöllisesti. Jos lapsi on nukkunut riittävästi, hän ei herää väsyneenä tai hän ainakin piristyy hyvin nopeasti. Myös liikunta ja päivittäinen ulkoilu ovat tärkeitä iästä riippumatta.

Läksyjen tekeminen yhdessä pienten lapsen kanssa on myös tärkeä osa oppimista. Varmistetaan, että ohje on ymmärretty ja samalla aikuinen voi tarkistaa läksyjen vastaukset. Parhaillaan tämä voi olla hyvää vanhempi-lapsi-aikaa. Kehu onnistumisista ja ohjaa lämpimästi. Tue keskittymistä, pitäkää taukoja tarvittaessa mutta palatkaa tehtävien pariin sovitun ajan kuluttua.

Emme ensisijaisesti tarvitse uusia ja hienoja toimintatapoja vaan perusasioiden äärelle palaamista. Arkirytmin ylläpitäminen ei aina ole helppoa, mutta sitä ylläpitämällä pääsee yleensä helpommalla, kun oppimisen ongelmia ja kiukutteluja tulee vähemmän. Tuetaan lapsia ja nuoria, kannustetaan ja kehutaan onnistumisista. Annetaan rakkautta ja rajoja.