Kertakäyttökulttuuri on ilmaston tuho

Ennen lakanat kestivät 20 vuotta. Ystävälläni on 30 vuotta vanha pesukone, joka toimii edelleen moitteettomasti. Nykyään tuotteista tehdään tarkoituksella kestämättömiä, jotta kulutuskulttuuri saadaan kasvamaan. Teknisten laitteiden valmistajat varmistavat, että kuluttaja ostaa uuden tuotteen jo muutaman vuoden kuluessa. Näin ei aina ole ollut.

Aikoinaan tuotteista tehtiin kestäviä ja niihin saatettiin säästää rahaa pitkään. Tuote kyllä sitten kestikin yleensä sukupolvelta toiselle. Nykyään saattaa olla, että esim. puhelin vaihdetaan joka vuosi uuteen ja on ihmeellistä, jos jokin kodinkone kestää enemmän kuin 10 vuotta.

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 sisältää 17 eri tavoitetta. Se tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä ympäristön, talouden ja ihmisen tasavertaisesti huomioonottavaan kestävään kehitykseen. Tavoite nro 12 on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Yksi alatavoitteista on saavuttaa luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. Onko nykyinen kertakäyttökulttuuri tämän mukaista?

On vaikea ymmärtää, miten käyttökelpoisia tavaroita heitetään roskalavoille vain esimerkiksi yhden puuttuvan nauhan vuoksi. Vaatteisiin, varusteisiin ja huonekaluihin saatetaan tehdä mattoveitsellä viiltoja, jotta kukaan ei hakisi niitä roskalavalta käyttöön. Tämä on täysin vastakohtaista kestävälle kehitykselle ja vaatisi mielestäni puuttumista ja jopa sanktioita. Korjaamalla kyseisen nauhan, vetoketjun, soljen jne. saataisiin uudenveroisia tuotteita käyttöön roskalavojen ja kaatopaikan sijaan.

Kertakäyttökulttuurilla tuhlaamme luonnonvaroja ja saastutamme ilmastoa enemmän kuin säästämme monissa ilmaston lämpenemisen estämiseksi tehdyissä toimenpiteessä. Ruokahävikistä puhumattakaan.

Jos tehtäisiin mahdollisimman pitkään kestäviä tuotteita, se säästäisi ympäristöä ja vähentäisi luonnonvarojen käyttämistä. Korjaamisen tulisi olla kannattavampaa kuin uuden hankkiminen. Ennen kaikkea korjauttaminen on järkevää työllistämistä. Ympäristön kannalta edullisinta olisi myös, jos tuote tuotettaisiin lähellä, mielellään paikallisesti.

Meillä on Suomessa paljon osaamista. Mielestäni meidän pitäisi pystyä tukemaan paremmin suomalaista työtä ja suomalaisia tuotteita. Yksi mahdollisuus tukea oman teollisen tuotannon kestävyyttä on esimerkiksi kestävien ja laadukkaasti tuotettujen tuotteiden verohelpotuksilla. Samaan aikaan voisimme nostaa ulkomailta tulevien vastaavien tuotteiden verotusta, jotta suomalaisten tuotteiden hankkiminen olisi kansalaisille kannattavampaa. Näin tukisimme kestävien ja laadukkaiden tuotteiden tuottamisen lisäksi suomalaista työtä ja osaamista.

Aina ei pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Osasimme jo aikoinaan tehdä sukupolvien yli kestäviä tuotteita. Se onnistuu edelleen, jos tahtoa ja kannustimia löytyy. Halvat hajoavat tuotteet eivät ole ympäristöystävällisiä.

Minä haluan olla kehittämässä Suomea kohti kestävämpää kehitystä. Entä sinä?