Terveydenhuollon kuormitus kasvaa ja syitä on monia

Päivystyksessä jonotetaan ja osa joutuu jopa yöpymään siellä, koska minnekään muualle ei mahdu. Hoitojonot ovat pitkät ja joihinkin toimenpiteisiin pitää jonottaa yli puoli vuotta. Työntekijöitä rekrytoidaan lisää, mutta paikat eivät täyty. Kysyntä ja resurssit eivät selvästikään vastaa. Miksi?

Terveydenhuollon mahdollisuudet kasvavat jatkuvasti. Uutta opitaan ja vanhat käytännöt hylätään uuden paremman tiedon valossa. Laadun tasapainottamiseksi laaditaan mm. käypä hoito -suosituksia turvaamaan kaikille tasapuolinen kohtelu. Käypä hoito -suositukset perustuvat tutkittuun tietoon tietystä sairaudesta tai vaivasta. Nykyään niitä pidetään hoidon kultaisena standardina. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että niissä on hyvin paljon tarkastettavia, huomioitavia, seurattavia ja ohjattavia asioita. Kun suositusten määrä kasvaa, myös terveydenhuollon vaatimusten määrä kasvaa.

Miksi jatkuvasti lisääntynyt ammattilaisten määrä ei riitä vastaamaan potilaiden kysyntään? Mielestäni tämä ei ole pelkästään terveydenhuollon ongelma. Ongelmallista on se, että jos joku potilas ilmaisee tyytymättömyyttään terveydenhuollon palveluun, tarkastellaan toimintaamme suosituksiin ja yleisiin ohjeisiin peilaten. Jos emme ole tehneet niiden mukaisesti tai meillä ei ole erittäin hyviä perusteluja poiketessamme niistä, puhutaan jopa hoitovirheestä ja voimme joutua vastaamaan toiminnastamme jopa oikeudessa. Kuitenkaan resurssipula ja kiire eivät riitä perusteluiksi.

Toinen terveydenhuoltoa haastava ilmiö on nykyinen kulttuurimme. Olemme tottuneet saamaan haluamamme asiat tavalla tai toisella ja yleensä vielä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tämä lisää terveydenhuollon kysyntää myös pienissä oireissa ja huolenaiheissa, myös päivystysaikaan. Oiretta ei välttämättä malteta tai uskalleta seurata kotona ja hakeudutaan vastaanotolle sen vuoksi. Ihmisten on vaikea hyväksyä sitä, että oiretta edes esiintyy puhumattakaan siitä, että vaiva pitkittyisi eikä sille voisi tehdä muuta kuin odottaa ja/tai kuntouttaa kärsivällisesti.

Nykyisin törmäämme myös siihen, että potilas tulee hakemaan jotain tiettyä tutkimusta tai hoitoa vaivaansa, mutta on tyytymätön kaikkeen muuhun. Pahimmillaan potilas käy lukuisilla eri ammattilaisilla, kunnes joku tarjoaa hänelle haluamansa. Joskus samaa asiaa saatetaan myös tutkia tai hoitaa monissa eri paikoissa tahojen tietämättä toisistansa.

Yhteiskunnan pitäisi pystyä tarjoamaan terveydenhuollon ammattilaisille turvallinen työskentely myös kiireen ja resurssipulan aikana. Oikeuteen joutumisen pelko ei sitä helpota. Ylempien ja poliittisten tahojen tulisi rajata, mitä tehdään ja mitä voidaan jättää tekemättä, jotta kriittisesti sairaat ja ison riskin potilaat saadaan hoidettua. Lievempien oireiden suhteen tulisi parantaa kansalaisten omahoitotietoutta esimerkiksi ryhmämuotoisilla infoilla, eri kouluasteiden terveysopetusta lisäämällä sekä tietotekniikkaa kuten vastausbotteja hyödyntäen.

Terveys on ainutlaatuista. Sitä ei voi ostaa rahalla, vaikka lääketiede kuinka kehittyy. Pitää hyväksyä, että monissa tapauksissa menetettyä terveyttä ei saada takaisin: voidaan vain helpottaa oireita enemmän tai vähemmän onnistuneesti.

 

Annukka Ojala
Terveyskeskuslääkäri
Aluevaltuutettu, KD
Eduskuntavaaliehdokas KD