Ajankohtaista: poliittinen tilannekatsaus 7.11.2022

Mihin politikkoja tarvitaan? Jos päätökset perustuisivat virkamiesten näkemyksiin, valta keskittyisi hyvin pienelle ryhmälle ihmisiä. Jotta koko kansan mielipide saataisiin esille, he valitsevat ehdokkaista itselleen sopivimman ehdokkaan edustamaan näkemyksiään. Näin suorilla kansanvaaleilla valitut edustajat, politikot, edustavat siis äänestäjiänsä. Heidän tulisi siis päätöksissään ajatella äänestäjien eli kansalaisten parasta ja tehdä päätökset vastuullisesti.

Viime vuosina valtiomme on velkaantunut merkittävästi. Valtion koko vuosibudjetti on noin 80 miljardia euroa. Valtionvelkaa Suomella oli syyskuun 2022 lopussa 136 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa 24 449 euroa asukasta kohden. Velkaa on käytetty maksamaan erääntyviä velkoja sekä kattamaan alijäämäistä budjettia. Korona lisäsi velanottoa, mutta valtion velkaa oli kasvatettu jo ennen sitä sekä sen jälkeen. Budjettimme on vuosi vuodelta kasvanut, mutta missä se näkyy tai ei näy?

Hyvinvointialueet ovat aloittamassa 1.1.2023. Kaikki hyvinvointialueet ovat arvioineet, että eivät selviä sille osoitetulla rahalla. Kuntien hoidettavaksi on osoitettu paljon uusia lakisääteisiä kiintiöitä ja velvollisuuksia (esim. pidennetty oppivelvollisuus, kiintiöiden tiukennusta ja palvelumaksujen alennuksia), mutta niihin ei ole pystytty osoittamaan riittävästi rahoitusta todellisiin kustannuksiin nähden. Opetushenkilökunta kuormittuu entisestään, kun joudutaan tinkimään ryhmäkoosta ja tukityöntekijöistä. Huoltovarmuus on vaakalaudalla: monet suomalaiset ruuantuottajamme eivät välttämättä voi jatkaa tuotantoaan nousseiden tuotantokustannusten ja siten tuotannon kannattamattomuuden vuoksi. Oikeuslaiton on ruuhkautunut ja pitkittyvien ratkaisujen vuoksi asianosaisten epävarmuus sekä kuormitus pitkittyvät ja pahimmillaan aiheuttavat psyykkistä sairastumista. Polisien resurssit eivät vastaa tarpeeseen.

Kaiken tämän keskellä perustyöntekijöiden jaksaminen kärsii. On muutoksia, opeteltavia asioita, monta eri kanavaa informaatiolle, kymmeniä erilaisia hankkeita. Kaikki tämä tuo perustyön lisäksi informaatiotulvan, joka kuormittaa psyykkisesti ja vaikeuttaa keskittymistä. Esimerkiksi koulupuolella on monta kymmentä erilaista valtakunnallista hanketta, jotka opettajien ja muiden koulutyöntekijöiden tulisi tiedostaa. Lisärahoitusta koulutyöhön perusrahoitukseen on vaikea saada, mutta rahaa saadaan hankkeiden kautta. Tämä ei ole ongelmatonta, koska hankkeisiin palkataan usein kokeneita työntekijöitä ja perustyöhön palkataan sijainen, mikä lisää perustyön kuormaa edelleen. Hankkeiden kesto myös vaihtelee ja voi olla, että ennen kuin työntekijät ovat huomanneet hankkeen, se alkaakin olla jo pian ohi. Hankkeet lisäävät muistettavia asioita entisten lisäksi ja siten työn hallittavuus vaikeutuu ja kuormitus kasvaa.

Meillä on myös monia asioita, jotka järkeistämällä voisimme säästää kustannuksissa. Esimerkiksi sote-uudistus olisi pitänyt aloittaa sillä, että olisi luotu valtion omistama, ohjaama ja ammattilaisten kanssa yhteistyössä kehitetty koko maan kattava potilas- ja asiakastietojärjestelmä. Tämä takaisi tietojen näkyvyyden ja loisi säästöjä sen sijaan, että yritämme saada kymmenet eri tietojärjestelmät kommunikoimaan toistensa kanssa.

Valtionvelan korot ovat tänä vuonna reilu 600 miljoonaa euroa. Arvio ensi vuoden korkokuluihin nousee lähes miljardilla.

Politikkoina meidän pitäisi pystyä turvaamaan vastuullinen päätöksenteko. Emme voi velkaantua enää yhtään lisää. Olemme vastuussa päätöksistämme kansalaisille eli veronmaksajille. Meidän tulisi pystyä turvaamaan heidän perustarpeensa: turvallisuus, ruoka, lämpö, terveys.

Karsitaan turhasta ja keskitytään olennaiseen elämättä yli varojemme.