Nykymaailman paineet

Elämme maailmassa, jonka vaatimukset kovenevat jatkuvasti. Nämä muutokset koskettavat erityisesti nuoria. Aiemmin arkielämän kilpailuasetelma syntyi vasta töitä hakiessa eli opiskeluiden jälkeen. Nykyään ei riitä, että valmistut hyvin arvosanoin ammattiisi: pelkästään suosittuun opiskelupaikkaan pääseminen vaatii paljon työtä. Tämä näkyy nykyään jo yläasteella: päästäkseen haluttuun koulutukseen, pitää olla hyvät paperit lukiosta. Päästäkseen hyvään lukioon, pitää yläasteen päättötodistuksen keskiarvo olla hyvä. Tämä taas vaatii koulunkäyntiin panostamista jo mahdollisesti ala-asteelta saakka.

Opiskelut ja työelämä eivät ole ainoa kilpailuasennetta luova asia: etenkin monet urheiluharrastukset alkavat jo nuorella iällä tavoitteellisiksi. Treeneissä pitäisi käydä monta kertaa viikossa, jotta pystyy olemaan mukana. Aiemmin säännöllisiä harjoituksia oli vähemmän ja omatoimisella harjoittelulla enemmän merkitystä. Tärkeää olisikin, että kannustaminen kehittymään olisi positiivista ja itsestä lähtevää, mutta hyvin usein myös tahtomattaan luodaan lasten ja nuorten keskuuteen kilpailuasenne ja riittämättömyyden tunnetta.

Ympäristön vaatimukset saavat nuoret vaatimaan myös itseltään paljon. Jos sitten ei pysty toteuttamaan kaikkea sitä, mitä vaaditaan, tuntee epäonnistuneensa. Tämä voi usein johtaa masennukseen ja ahdistukseen. Toinen mahdollinen suunta on turvautua mm. aktivoiviin aineisiin. Kahvia ja energiajuomia saatetaan käyttää, mutta kykymaailmassa myös aktivoivia huumausaineita saa hyvin helposti. Kun tähän yhdistää huumeiden käyttöön liittyvien asenteiden muuttumisen sallivammiksi, päihdeongelmia syntyy herkästi. Yhä nuoremmat alkavat käyttämään huumeita ja Suomi on etenkin nuorten huumekuolemien määrissä Euroopan kärkimaita.

Meillä on käsillä omanlainen epidemia: jaksaminen, mielenterveys, päihteet. Sekä psykiatrialla että päihdetyössä tarvitsevia on enemmän kuin avun tarjoajia. Kysyntä on koko ajan kasvanut, koska näistä asioista kärsivien ihmisten määrä lisääntyy. Emme voi vastata jatkuvasti kasvavaan kysyntään, joten ongelmia pitäisi ennaltaehkäistä.

Yhteiskuntamme asenne pitää saada muuttumaan: et ole epäonnistunut, jos et pysty tekemään samoin kuin joku toinen. Jatkuvien paineiden ja vaatimusten sijaan voimavaramme pitäisi keskittää positiiviseen kasvuun ja omien vahvuuksien löytämiseen. On ok olla joskus väsynyt.

Mielestäni koulujärjestelmää tulisi pystyä muuttamaan vastaamaan paremmin nykymaailmassa tarvittavia taitoja: miten etsiä luotettavaa tietoa, tehdä yhteistyötä ja hyödyntää jokaisen omia vahvuuksia. Tunnetaitojen opettaminen olisi tärkeää omien ja toisten tunteiden tunnistamiseksi. Tämä mahdollistaisi muiden sekä itsensä paremman ymmärtämisen ja arvostamisen. Oikeanlainen suhtautuminen päihteisiin ja median pelisääntöjen opettelu pitäisi aloittaa viimeistään koulun alkaessa, koska kumpaakaan ei voida rajoittaa loputtomiin. On lopulta vain ihmisen oma päätös olla menemättä tietyntyyppisille sivustoille tai olla kokeilematta päihteitä.