Perusterveydenhuollon aliresursointi

Ajankohtaisesti perusterveydenhuolto on suurissa vaikeuksissa. Perusterveydenhuollon vastuulle on siirretty paljon sellaisia asioita, jotka aiemmin hoituivat erikoissairaanhoidossa. Uusissa hoitosuosituksissa perusterveydenhuollon vastuuta painotetaan yhä enemmän. Nyt onkin hyvä hetki kiinnittää huomiota sen resurssointiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta käy ilmi, että Suomessa vuonna 2013 perusterveydenhuoltoon käytettiin rahaa 4.3 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidossa vastaava summa oli 6.3 miljardia euroa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2019 perusterveydenhuoltoon käytettiin 3.4 miljardia euroa ja erikoissairaanhoitoon 8.0 miljardia euroa. Näin ollen kuuden vuoden aikana perusterveydenhuoltoon panostaminen laski 0.9 miljardia euroa mutta erikoissairaanhoitoon nousi 1.7 miljardia euroa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet ainakin vuonna 2000 alkaneen tilaston mukaan, mutta lisäystä on tullut kaikkiin muihin asioihin paitsi perusterveydenhuoltoon (taulukko alla).

Median joistakin kirjoituksista saa herkästi käsityksen, että lääkäreistä on vain tullut tehottomampia. Perusterveydenhuollon tehtäviin kuuluu koko ajan pidemmälle viety diagnostiikka ja hoito sekä lähes kaikkien sairauksien seuranta. Väitän, että perusterveydenhuollon potilasmateriaali on monimutkaistunut vähintään yhtä paljon kuin erikoissairaanhoidonkin. Nykyisin perusterveydenhuoltoa pyydetään ottamaan aiemmin erikoissairaanhoidossa toteutettuja laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia sekä aloittamaan lääkehoitoja ennen erikoissairaanhoidon lähetteen hyväksymistä. Joidenkin sairauksien diagnostiikka ja hoito on myös lähes kokonaan siirtynyt perusterveydenhuollon vastuulle. Lisäksi erilaisten lausuntojen tarve on merkittävästi lisääntynyt. Kaikki tämä vaatii jatkuvaa lisäkouluttautumista, joka vie aikaa.

Aiemmin mainitsemieni asioiden lisäksi huomautan, että 90-lukuun verrattuna potilaat ovat tietoisempia terveysasioista. Tämä luo suurempia paineita kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Lisäksi kirjaamisessa vaaditaan yhä enemmän tarkkuutta, kun sääntönä on ”mitä et ole kirjannut, sitä et ole tehnyt”.  Näin ollen kirjauksista tulee pidempiä oman oikeusturvan takaamiseksi. Hyvän hoidon edellytys olisi tutustua potilaan sairaushistoriaan, mikä vie lisää aikaa vastaanotolta. Lisäksi potilastietojärjestelmän lisäksi työssä vaaditaan monen eri tietojärjestelmän hallintaa. Jokainen pitää osata ja muistaa käyttö- ja toimintaohjeet. Ei näihin 90-luvulla mennyt aikaa.

Tulevassa SOTE-uudistuksessa täytyy sekä suunnitelmallisesti että rahallisesti panostaa enemmän perusterveydenhuoltoon. Koronavuodet ovat vain lisänneet perusterveydenhuollon kuormitusta ja ylikuormitus näkyy herkästi päivystykseen hakeutumisten määrissä. Tämä lisää kustannuksia. Perusterveydenhuoltoon panostaminen tuottaisi merkittäviä säästöjä päivystyksen ja erikoissairaanhoidon kustannuksissa, kun sairauksien ennaltaehkäisy sekä varhainen diagnosointi ja hoito paranisivat.

Emme ole tehottomia. Meiltä vain vaaditaan mahdottomia.

Annukka Ojala, terveyskeskuslääkäri



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiusaaminen

  ”Vielä 12 minuuttia. Sitten saa mennä luokkaan. Ääneti katson maahan. Toivon, ettei kukaan huomaa minua. En halua, että taas sattuu…” Tiedän miltä kiusaaminen tuntuu. Tiedän myös, miten siitä voi selvitä. Valitettavasti tiedän myös mitä voi käydä, jos siitä ei selviä: molemmat ääripäät ovat kauheita. Kiusaaminen Kiusaamista on monenlaista. Joskus se on fyysistä: tönimistä, nipistelyä, lyömistä, vaatteista kiinni ottamista, omaisuuden tärvelyä yms. Joskus se on ulkopuolelle jättämistä, vähättelyä, selän takana puhumista, mustamaalaamista, halveksivia katseita yms. Joskus sitä voi olla ulkopuolisen vaikea huomata. Kiusaaminen jättää jäljet liian monen ihmisen elämään. Kouluaikana suurin osa oman ikäluokan kohtaamisista on koulussa. Entä jos erotut joukosta? Kaikenlainen erilaisuus altistaa kiusaamiselle. Harrastuksissa ja vapaa-ajalla ollaan yleensä tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on jotakin yhteistä itsensä kanssa (perhe, kiinnostuksen kohde yms.). Joukosta er...
Lue lisää

Perusterveydenhuollossa kamppailu, sammutetaanko toivo paremmasta?

Perusterveydenhuolto. Yksi niistä asioista, joita sote-uudistuksessa oli tavoitteena vahvistaa. Monissa paikoissa perusterveydenhuollossa aloitettiin uusi vuosi uudella potilastietojärjestelmällä. Huomattiin, että mm. päivittäinen reseptinuusinta oli hitaampaa. Myös uusintojen tilastointi vei enemmän aikaa kuin yleensä. Onneksi sitä ei tarvinnut tehdä kuin vain monimutkaisempien reseptien kohdalla. Kuopiossa oli ennen vuodenvaihdetta perustasolla töissä erikoislääkäreitä, joiden tehtävänä oli hoitaa tiettyjä erikoissairaanhoidon tehtäviä ja olla matalan kynnyksen konsultteja perus- ja erikoistason rajapinnassa. Hyvinvointialueen aloittamisen myötä nämä erikoislääkärit luonnollisesti siirtyivät erikoissairaanhoidon palvelualueelle. Nyt kuitenkin ilmenee, että näiden erikoislääkäreiden tehtäviä siirretään Kuopiossa perusterveydenhuollon hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa lisätyötä ja uutta opiskeltavaa sekä lääkäreille että hoitajille. Toisin sanoen jälleen perusterveydenhuollon työt lisäänt...
Lue lisää

Kertakäyttökulttuuri on ilmaston tuho

Kuva
Ennen lakanat kestivät 20 vuotta. Ystävälläni on 30 vuotta vanha pesukone, joka toimii edelleen moitteettomasti. Nykyään tuotteista tehdään tarkoituksella kestämättömiä, jotta kulutuskulttuuri saadaan kasvamaan. Teknisten laitteiden valmistajat varmistavat, että kuluttaja ostaa uuden tuotteen jo muutaman vuoden kuluessa. Näin ei aina ole ollut. Aikoinaan tuotteista tehtiin kestäviä ja niihin saatettiin säästää rahaa pitkään. Tuote kyllä sitten kestikin yleensä sukupolvelta toiselle. Nykyään saattaa olla, että esim. puhelin vaihdetaan joka vuosi uuteen ja on ihmeellistä, jos jokin kodinkone kestää enemmän kuin 10 vuotta. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 sisältää 17 eri tavoitetta. Se tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä ympäristön, talouden ja ihmisen tasavertaisesti huomioonottavaan kestävään kehitykseen. Tavoite nro 12 on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Yksi alatavoitteista on saavuttaa luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. Onko ny...
Lue lisää