Annukan blogi

Mielenterveyspalvelut kuormittuvat yhä enemmän jokaisessa ikäryhmässä. Lisäksi on paljon ihmisiä, jotka taistelevat arkensa läpi väsymystä vastaan odottaen lomaa. Mielenterveyden heikkeneminen näkyi jo ennen koronaepidemiaa. Voiko enää sanoa, että olemme hyvinvointiyhteiskunta? Yhteiskunnan vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Työpaikalla kaikilta odotetaan parasta suorituskykyä. Odotetaan, että pysymme ammatillisesti ajan hermolla, mutta siihen ei voi käyttää työaikaa. Ammatillisen kehittymisen lisäksi vapaa-ajalla pitäisi hoitaa myös arjen pakolliset toimet sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito. Jos vielä yhteiskunnan odotusten mukaan perustaa perheen, jokin tai kaikki näistä kärsivät. Näiden paineiden alla en ihmettele yhtään nykyistä henkistä pahoinvointia, joka lisääntyy. Mielestäni on ristiriitaista, että tässä pahoinvoinnin tilanteessa laitetaan yhteiskunnan rahaa vähemmän tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi sukupuolineutraalit liikennemerkit mahdollisesti parantavat...

Kokeenpalautustunti. Kävelen samaan paripöytään kuin aina fysiikantunnilla. Istuudun yhtä aikaa parini kanssa. Sama pari kuin aina, me ryhmämme ainoat tytöt. Opettaja alustaa kokeesta, kokoaa yhteen hankaluudet ja ongenkoukut. ”Ei koske minua”, ajattelen. Yleisen koonnin jälkeen opettaja painottaa vastausmuotoa. Mietin, että meniköhän ne niin kuin piti. No, osasin kuitenkin tehtävän. Saamme kokeet. Arvosanani 9+. Ei voi olla. Tarkistan kohdat, joista en ole saanut täysiä pisteitä. Etsin virheellisiä pisteenmenetyksiä. En löydä niitä. Yksi viimeistelemätön vastaus, yksi laskimen näppäilyvirhe. Yhdessä tehtävässä lähestymistapa erilainen kuin haettiin. Petyn. 9+ pyöristyy yhdeksään, ei kymmeneen. Koko lopputunti menee ajatusten kasaamisessa ja pettymyksen hyväksymisessä.   Miten kävi luokkamme lahjakkaimmalle pojalle? Voitinko häntä tällä kertaa? Olinko parempi? Välitunnilla keskustellaan, hänellä on sama numero. No, se lohduttaa. Nielen pettymyksen ja yritän seuraavalla kerralla e...

  ”Vielä 12 minuuttia. Sitten saa mennä luokkaan. Ääneti katson maahan. Toivon, ettei kukaan huomaa minua. En halua, että taas sattuu…” Tiedän miltä kiusaaminen tuntuu. Tiedän myös, miten siitä voi selvitä. Valitettavasti tiedän myös mitä voi käydä, jos siitä ei selviä: molemmat ääripäät ovat kauheita. Kiusaaminen Kiusaamista on monenlaista. Joskus se on fyysistä: tönimistä, nipistelyä, lyömistä, vaatteista kiinni ottamista, omaisuuden tärvelyä yms. Joskus se on ulkopuolelle jättämistä, vähättelyä, selän takana puhumista, mustamaalaamista, halveksivia katseita yms. Joskus sitä voi olla ulkopuolisen vaikea huomata. Kiusaaminen jättää jäljet liian monen ihmisen elämään. Kouluaikana suurin osa oman ikäluokan kohtaamisista on koulussa. Entä jos erotut joukosta? Kaikenlainen erilaisuus altistaa kiusaamiselle. Harrastuksissa ja vapaa-ajalla ollaan yleensä tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on jotakin yhteistä itsensä kanssa (perhe, kiinnostuksen kohde yms.). Joukosta er...

Poikkeusolot ovat jatkuneet vajaan vuoden ajan. Se on tiennyt monenlaisia muutoksia kaikkien arkeen. Voisiko nyt kysyä, mitä terveydellisiä haittoja koronasta aiheutuneet poikkeusolot voivat jättää? Mielenterveys on monella tavalla ollut koetuksella viimeisen vuoden aikana. Korona itsessään on aiheuttanut pelkoa ja ahdistusta. Myös töiden kuormitus tai puuttuminen on voinut vaikuttaa mielialaan. Toimeentulo on monella perheellä ollut epävarmaa, mikä on entisestään aiheuttanut huolta. Myös monien harrastusten tauko ja jatkon epävarmuus on varmasti aiheuttanut pettymyksiä. Lisäksi osa ihmisistä pelkää todella paljon, että aiheuttaa omalla toiminnallaan muiden sairastumisen. Tämä korostuu, jos läheisissä on riskiryhmiin kuuluvia. Etäisyyden ottaminen läheisiin on voinut olla monelle vaikea paikka. Etäisyyden ottamisen vuoksi yksinäisyys lisääntyy, vaikka se oli ongelma etenkin vanhemman väestön keskuudessa jo ennen korona-aikaa.  Suomainen koulujärjestelmä on maailman parhaimmisto...

Perusterveydenhuollon osasto saa usein maineen, että sinne mennään ”vain kuolemaan”. Miksi? Erikoissairaanhoidossa annetaan erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Tarvittaessa hoidetaan potilaita myös tehovalvonnassa tai tehohoidossa. Jos tarve on, voidaan tehdä päivystyksellinen tai kiireellinen leikkaus. Jos on ilmeinen riski jostakin edellä mainitusta, potilasta ei ole järkevää siirtää perusterveydenhuollon osastolle. Perusterveydenhuollon osastolle siirretään, jos potilas on jo toipumassa, mutta ei vielä kotikuntoinen, tai jos potilas ei hyödy erikoissairaanhoidosta syystä tai toisesta. Herääkin kysymys: miksi potilas ei hyötyisi erikoissairaanhoidosta? Mitä enemmän potilaalla on pitkäaikaissairauksia, sitä enemmän hänellä on lääketieteellisiä riskejä. Jotkin sairaudet voivat aiheuttaa vuotoriskiä, toiset tukosriskiä. Joissakin tapauksissa riski sekavuudelle on suurentunut, joidenkin sydän, keuhkot, munuaiset tai maksa voivat olla huonossa kunnossa. Joillekin sairauksille on voi...

Viime vuosina mediassa on noussut esille mielipiteet ja niiden vapaus. Puhutaan vihapuheesta ja sen rikosoikeudellisista seuraamuksista. Ihmisiä syytetään vihapuheesta. Miten tämä vihapuhe määritellään? Yhdenvertaisuus.fi-sivusto kertoo tasa-arvosta ja myös vihapuheesta. Siellä sanotaan, että ”vihapuhe on kielletty laissa” ja ”osa vihapuheesta on rangaistavaa. Se tarkoittaa, että Suomen rikoslaki kieltää sen.” Jos tutkii lakia, yllättyy, kun termiä ”vihapuhe” ei löydykään rikoslaista. Tarkemmin lähteitä hakiessa yhdenvertaisuus.fi-sivusto ei tarjoa lähteitään. On kohta ”Lainsäädäntö”, mutta kun mitä tahansa lainsäädäntökohtaa painaa (johon on mahdollisuus), nuoli sivussa vaihtaa suuntaa, mutta mitään muuta ei tapahdu. Kielitoimisto määrittelee vihapuheen olevan varsinkin vähemmistöihin kohdistuvaa vihaa tai suvaitsemattomuutta ilmaiseva tai niihin yllyttävä puhe. Vihapuheen määritelmä on suhteellisen laaja. Suomen perustuslain mukaan ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sis...