Annukan blogi

Pohjois-Savon hyvinvointialue aloittaa 1.1.2023 hankalassa taloustilanteessa. Kaikki hyvinvointialueet ovat arvioineet, että eivät selviä vastuista ja velvollisuuksistaan nyt osoitetulla rahoituksella. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tilanne on muiden kaltainen: osoitettu rahoitus ei tule riittämään vaan on priorisoitava ja säästettävä. Tiedostaen edellä kuvatun tilanteen aluevaltuuston kokouksessa 19.9.2022 käsiteltiin hallintosääntöön tehtäviä muutoksia. Hallintosääntö on koko hyvinvointialueen toiminnan pohjaohje. Se sisältää maininnan aluevaltuustoryhmien tuesta. Hallintosäännön mukaan: "Toimintatuki ohjataan sekä aluevaltuustoryhmän sisäisen toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen että toimintaan, joka kohdistuu maakunnan asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin." Tuki siis maksettaisiin valtuustoryhmille eli poliittisille tahoille. Nykyisen hallintosäännön mukaan ryhmätuki olisi 5000 euroa vuodessa jokaista valtuutettua kohden ja se maksettaisiin suunnitelmaa ja kuittej...

Päivystyksessä jonotetaan ja osa joutuu jopa yöpymään siellä, koska minnekään muualle ei mahdu. Hoitojonot ovat pitkät ja joihinkin toimenpiteisiin pitää jonottaa yli puoli vuotta. Työntekijöitä rekrytoidaan lisää, mutta paikat eivät täyty. Kysyntä ja resurssit eivät selvästikään vastaa. Miksi? Terveydenhuollon mahdollisuudet kasvavat jatkuvasti. Uutta opitaan ja vanhat käytännöt hylätään uuden paremman tiedon valossa. Laadun tasapainottamiseksi laaditaan mm. käypä hoito -suosituksia turvaamaan kaikille tasapuolinen kohtelu. Käypä hoito -suositukset perustuvat tutkittuun tietoon tietystä sairaudesta tai vaivasta. Nykyään niitä pidetään hoidon kultaisena standardina. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että niissä on hyvin paljon tarkastettavia, huomioitavia, seurattavia ja ohjattavia asioita. Kun suositusten määrä kasvaa, myös terveydenhuollon vaatimusten määrä kasvaa. Miksi jatkuvasti lisääntynyt ammattilaisten määrä ei riitä vastaamaan potilaiden kysyntään? Mielestäni tämä ei ole pe...

Ennen lakanat kestivät 20 vuotta. Ystävälläni on 30 vuotta vanha pesukone, joka toimii edelleen moitteettomasti. Nykyään tuotteista tehdään tarkoituksella kestämättömiä, jotta kulutuskulttuuri saadaan kasvamaan. Teknisten laitteiden valmistajat varmistavat, että kuluttaja ostaa uuden tuotteen jo muutaman vuoden kuluessa. Näin ei aina ole ollut. Aikoinaan tuotteista tehtiin kestäviä ja niihin saatettiin säästää rahaa pitkään. Tuote kyllä sitten kestikin yleensä sukupolvelta toiselle. Nykyään saattaa olla, että esim. puhelin vaihdetaan joka vuosi uuteen ja on ihmeellistä, jos jokin kodinkone kestää enemmän kuin 10 vuotta. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 sisältää 17 eri tavoitetta. Se tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä ympäristön, talouden ja ihmisen tasavertaisesti huomioonottavaan kestävään kehitykseen. Tavoite nro 12 on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Yksi alatavoitteista on saavuttaa luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. Onko ny...

Ajankohtaisesti perusterveydenhuolto on suurissa vaikeuksissa. Perusterveydenhuollon vastuulle on siirretty paljon sellaisia asioita, jotka aiemmin hoituivat erikoissairaanhoidossa. Uusissa hoitosuosituksissa perusterveydenhuollon vastuuta painotetaan yhä enemmän. Nyt onkin hyvä hetki kiinnittää huomiota sen resurssointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta käy ilmi, että Suomessa vuonna 2013 perusterveydenhuoltoon käytettiin rahaa 4.3 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidossa vastaava summa oli 6.3 miljardia euroa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2019 perusterveydenhuoltoon käytettiin 3.4 miljardia euroa ja erikoissairaanhoitoon 8.0 miljardia euroa. Näin ollen kuuden vuoden aikana perusterveydenhuoltoon panostaminen laski 0.9 miljardia euroa mutta erikoissairaanhoitoon nousi 1.7 miljardia euroa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet ainakin vuonna 2000 alkaneen tilaston mukaan, mutta lisäystä on tullut kaikkiin muihin asioihin pa...

Mielenterveyspalvelut kuormittuvat yhä enemmän jokaisessa ikäryhmässä. Lisäksi on paljon ihmisiä, jotka taistelevat arkensa läpi väsymystä vastaan odottaen lomaa. Mielenterveyden heikkeneminen näkyi jo ennen koronaepidemiaa. Voiko enää sanoa, että olemme hyvinvointiyhteiskunta? Yhteiskunnan vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Työpaikalla kaikilta odotetaan parasta suorituskykyä. Odotetaan, että pysymme ammatillisesti ajan hermolla, mutta siihen ei voi käyttää työaikaa. Ammatillisen kehittymisen lisäksi vapaa-ajalla pitäisi hoitaa myös arjen pakolliset toimet sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito. Jos vielä yhteiskunnan odotusten mukaan perustaa perheen, jokin tai kaikki näistä kärsivät. Näiden paineiden alla en ihmettele yhtään nykyistä henkistä pahoinvointia, joka lisääntyy. Mielestäni on ristiriitaista, että tässä pahoinvoinnin tilanteessa laitetaan yhteiskunnan rahaa vähemmän tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi sukupuolineutraalit liikennemerkit mahdollisesti parantavat...

Kokeenpalautustunti. Kävelen samaan paripöytään kuin aina fysiikantunnilla. Istuudun yhtä aikaa parini kanssa. Sama pari kuin aina, me ryhmämme ainoat tytöt. Opettaja alustaa kokeesta, kokoaa yhteen hankaluudet ja ongenkoukut. ”Ei koske minua”, ajattelen. Yleisen koonnin jälkeen opettaja painottaa vastausmuotoa. Mietin, että meniköhän ne niin kuin piti. No, osasin kuitenkin tehtävän. Saamme kokeet. Arvosanani 9+. Ei voi olla. Tarkistan kohdat, joista en ole saanut täysiä pisteitä. Etsin virheellisiä pisteenmenetyksiä. En löydä niitä. Yksi viimeistelemätön vastaus, yksi laskimen näppäilyvirhe. Yhdessä tehtävässä lähestymistapa erilainen kuin haettiin. Petyn. 9+ pyöristyy yhdeksään, ei kymmeneen. Koko lopputunti menee ajatusten kasaamisessa ja pettymyksen hyväksymisessä.   Miten kävi luokkamme lahjakkaimmalle pojalle? Voitinko häntä tällä kertaa? Olinko parempi? Välitunnilla keskustellaan, hänellä on sama numero. No, se lohduttaa. Nielen pettymyksen ja yritän seuraavalla kerralla e...

  ”Vielä 12 minuuttia. Sitten saa mennä luokkaan. Ääneti katson maahan. Toivon, ettei kukaan huomaa minua. En halua, että taas sattuu…” Tiedän miltä kiusaaminen tuntuu. Tiedän myös, miten siitä voi selvitä. Valitettavasti tiedän myös mitä voi käydä, jos siitä ei selviä: molemmat ääripäät ovat kauheita. Kiusaaminen Kiusaamista on monenlaista. Joskus se on fyysistä: tönimistä, nipistelyä, lyömistä, vaatteista kiinni ottamista, omaisuuden tärvelyä yms. Joskus se on ulkopuolelle jättämistä, vähättelyä, selän takana puhumista, mustamaalaamista, halveksivia katseita yms. Joskus sitä voi olla ulkopuolisen vaikea huomata. Kiusaaminen jättää jäljet liian monen ihmisen elämään. Kouluaikana suurin osa oman ikäluokan kohtaamisista on koulussa. Entä jos erotut joukosta? Kaikenlainen erilaisuus altistaa kiusaamiselle. Harrastuksissa ja vapaa-ajalla ollaan yleensä tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on jotakin yhteistä itsensä kanssa (perhe, kiinnostuksen kohde yms.). Joukosta er...