Annukan blogi

Perhearjen kiireiden keskellä tänne päivittäminen jäi vähemmälle, mutta nyt päivitellään tännekin. Tässä elokuussa kirjoittamani mielipidekirjoitus: Oppimisen lähtökohtana on keskittymisen onnistuminen Muutama viikko sitten lapset aloittivat kouluvuoden, moni ensimmäistä kertaa. Nyt vauhtiin päästyämme on hyvä kiinnittää huomiota oppimisen edellytyksiin. Mitä me aikuiset voimme tehdä, jotta lasten keskittyminen ja siten oppiminen olisi mahdollisimman sujuvaa? Työelämän puolella keskittymisen tukemiseksi kiinnitetään huomiota moniin asioihin: työskentely-ympäristön rauhallisuus, erilaisten häiriötekijöiden minimoiminen, tauotus, riittävä lepo yms. Aikuisten aivot ovat jo kehittyneet toiminnanohjauksessa eli pystymme toimimaan tarkoituksen mukaisesti, tavoitteellisesti ja itsenäisesti. Jos me aivoiltamme jo kypsyneet aikuiset tarvitsemme kaikkea tätä keskittyäksemme, entä sitten lapset? Oman toiminnan ohjauksesta vastaava aivojen osa eli etuotsalohko kehittyy hyvin hitaasti ja on kypsä v...

Perusterveydenhuolto. Yksi niistä asioista, joita sote-uudistuksessa oli tavoitteena vahvistaa. Monissa paikoissa perusterveydenhuollossa aloitettiin uusi vuosi uudella potilastietojärjestelmällä. Huomattiin, että mm. päivittäinen reseptinuusinta oli hitaampaa. Myös uusintojen tilastointi vei enemmän aikaa kuin yleensä. Onneksi sitä ei tarvinnut tehdä kuin vain monimutkaisempien reseptien kohdalla. Kuopiossa oli ennen vuodenvaihdetta perustasolla töissä erikoislääkäreitä, joiden tehtävänä oli hoitaa tiettyjä erikoissairaanhoidon tehtäviä ja olla matalan kynnyksen konsultteja perus- ja erikoistason rajapinnassa. Hyvinvointialueen aloittamisen myötä nämä erikoislääkärit luonnollisesti siirtyivät erikoissairaanhoidon palvelualueelle. Nyt kuitenkin ilmenee, että näiden erikoislääkäreiden tehtäviä siirretään Kuopiossa perusterveydenhuollon hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa lisätyötä ja uutta opiskeltavaa sekä lääkäreille että hoitajille. Toisin sanoen jälleen perusterveydenhuollon työt lisäänt...

Elämme maailmassa, jonka vaatimukset kovenevat jatkuvasti. Nämä muutokset koskettavat erityisesti nuoria. Aiemmin arkielämän kilpailuasetelma syntyi vasta töitä hakiessa eli opiskeluiden jälkeen. Nykyään ei riitä, että valmistut hyvin arvosanoin ammattiisi: pelkästään suosittuun opiskelupaikkaan pääseminen vaatii paljon työtä. Tämä näkyy nykyään jo yläasteella: päästäkseen haluttuun koulutukseen, pitää olla hyvät paperit lukiosta. Päästäkseen hyvään lukioon, pitää yläasteen päättötodistuksen keskiarvo olla hyvä. Tämä taas vaatii koulunkäyntiin panostamista jo mahdollisesti ala-asteelta saakka. Opiskelut ja työelämä eivät ole ainoa kilpailuasennetta luova asia: etenkin monet urheiluharrastukset alkavat jo nuorella iällä tavoitteellisiksi. Treeneissä pitäisi käydä monta kertaa viikossa, jotta pystyy olemaan mukana. Aiemmin säännöllisiä harjoituksia oli vähemmän ja omatoimisella harjoittelulla enemmän merkitystä. Tärkeää olisikin, että kannustaminen kehittymään olisi positiivista ja its...

Perusasioihin panostus, byrokratiasta säästäen Kansalaisten arjen kannalta tärkeimmät asiat ovat terveys, turvallisuus, ruoka ja lämpö. Poliisien resurssointi ja huoltovarmuus tulisi turvata. Oikeuslaitoksen jonot ovat pitkät aiheuttaen sekä taloudellista että terveydellistä kuormaa kansalaisille. Suomalaiset ruoantuottajat joutuvat luopumaan työstään kannattamattomana. Tätä tai muitakaan kansalaisia ei helpota polttoaineiden ja sähkön hinnannousut. Kylmä ja nälkä hiipivät koteihin ennen ilmastonmuutosta. Säästökohteina näen monimutkaisen ja sirpaloituneen sosiaaliturvamme, joka tulisi korvata Kristillisdemokraattien kannustavan perusturvan mallilla kohdistaen tuen paremmin tukea tarvitseville. Myös muualta turhaa byrokratiaa pitää keventää. Tällaista ovat mm. terveydenhuollon ja KELAn vuoropuhelu molempia aikaa vievin lausunnoin ja moniportaiset luvanhankintaprosessit. Suunnittelu ja päätöksenteko pitää saada sujuvaksi. Myös päihteiden ja terveydelle haitallisten aineiden verotust...

Mihin politikkoja tarvitaan? Jos päätökset perustuisivat virkamiesten näkemyksiin, valta keskittyisi hyvin pienelle ryhmälle ihmisiä. Jotta koko kansan mielipide saataisiin esille, he valitsevat ehdokkaista itselleen sopivimman ehdokkaan edustamaan näkemyksiään. Näin suorilla kansanvaaleilla valitut edustajat, politikot, edustavat siis äänestäjiänsä. Heidän tulisi siis päätöksissään ajatella äänestäjien eli kansalaisten parasta ja tehdä päätökset vastuullisesti. Viime vuosina valtiomme on velkaantunut merkittävästi. Valtion koko vuosibudjetti on noin 80 miljardia euroa. Valtionvelkaa Suomella oli syyskuun 2022 lopussa 136 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa 24 449 euroa asukasta kohden. Velkaa on käytetty maksamaan erääntyviä velkoja sekä kattamaan alijäämäistä budjettia. Korona lisäsi velanottoa, mutta valtion velkaa oli kasvatettu jo ennen sitä sekä sen jälkeen. Budjettimme on vuosi vuodelta kasvanut, mutta missä se näkyy tai ei näy? Hyvinvointialueet ovat aloittamassa 1.1.2023....

Pohjois-Savon hyvinvointialue aloittaa 1.1.2023 hankalassa taloustilanteessa. Kaikki hyvinvointialueet ovat arvioineet, että eivät selviä vastuista ja velvollisuuksistaan nyt osoitetulla rahoituksella. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tilanne on muiden kaltainen: osoitettu rahoitus ei tule riittämään vaan on priorisoitava ja säästettävä. Tiedostaen edellä kuvatun tilanteen aluevaltuuston kokouksessa 19.9.2022 käsiteltiin hallintosääntöön tehtäviä muutoksia. Hallintosääntö on koko hyvinvointialueen toiminnan pohjaohje. Se sisältää maininnan aluevaltuustoryhmien tuesta. Hallintosäännön mukaan: "Toimintatuki ohjataan sekä aluevaltuustoryhmän sisäisen toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen että toimintaan, joka kohdistuu maakunnan asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin." Tuki siis maksettaisiin valtuustoryhmille eli poliittisille tahoille. Nykyisen hallintosäännön mukaan ryhmätuki olisi 5000 euroa vuodessa jokaista valtuutettua kohden ja se maksettaisiin suunnitelmaa ja kuittej...

Päivystyksessä jonotetaan ja osa joutuu jopa yöpymään siellä, koska minnekään muualle ei mahdu. Hoitojonot ovat pitkät ja joihinkin toimenpiteisiin pitää jonottaa yli puoli vuotta. Työntekijöitä rekrytoidaan lisää, mutta paikat eivät täyty. Kysyntä ja resurssit eivät selvästikään vastaa. Miksi? Terveydenhuollon mahdollisuudet kasvavat jatkuvasti. Uutta opitaan ja vanhat käytännöt hylätään uuden paremman tiedon valossa. Laadun tasapainottamiseksi laaditaan mm. käypä hoito -suosituksia turvaamaan kaikille tasapuolinen kohtelu. Käypä hoito -suositukset perustuvat tutkittuun tietoon tietystä sairaudesta tai vaivasta. Nykyään niitä pidetään hoidon kultaisena standardina. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että niissä on hyvin paljon tarkastettavia, huomioitavia, seurattavia ja ohjattavia asioita. Kun suositusten määrä kasvaa, myös terveydenhuollon vaatimusten määrä kasvaa. Miksi jatkuvasti lisääntynyt ammattilaisten määrä ei riitä vastaamaan potilaiden kysyntään? Mielestäni tämä ei ole pe...

Ennen lakanat kestivät 20 vuotta. Ystävälläni on 30 vuotta vanha pesukone, joka toimii edelleen moitteettomasti. Nykyään tuotteista tehdään tarkoituksella kestämättömiä, jotta kulutuskulttuuri saadaan kasvamaan. Teknisten laitteiden valmistajat varmistavat, että kuluttaja ostaa uuden tuotteen jo muutaman vuoden kuluessa. Näin ei aina ole ollut. Aikoinaan tuotteista tehtiin kestäviä ja niihin saatettiin säästää rahaa pitkään. Tuote kyllä sitten kestikin yleensä sukupolvelta toiselle. Nykyään saattaa olla, että esim. puhelin vaihdetaan joka vuosi uuteen ja on ihmeellistä, jos jokin kodinkone kestää enemmän kuin 10 vuotta. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 sisältää 17 eri tavoitetta. Se tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä ympäristön, talouden ja ihmisen tasavertaisesti huomioonottavaan kestävään kehitykseen. Tavoite nro 12 on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Yksi alatavoitteista on saavuttaa luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. Onko ny...

Ajankohtaisesti perusterveydenhuolto on suurissa vaikeuksissa. Perusterveydenhuollon vastuulle on siirretty paljon sellaisia asioita, jotka aiemmin hoituivat erikoissairaanhoidossa. Uusissa hoitosuosituksissa perusterveydenhuollon vastuuta painotetaan yhä enemmän. Nyt onkin hyvä hetki kiinnittää huomiota sen resurssointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta käy ilmi, että Suomessa vuonna 2013 perusterveydenhuoltoon käytettiin rahaa 4.3 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidossa vastaava summa oli 6.3 miljardia euroa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2019 perusterveydenhuoltoon käytettiin 3.4 miljardia euroa ja erikoissairaanhoitoon 8.0 miljardia euroa. Näin ollen kuuden vuoden aikana perusterveydenhuoltoon panostaminen laski 0.9 miljardia euroa mutta erikoissairaanhoitoon nousi 1.7 miljardia euroa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet ainakin vuonna 2000 alkaneen tilaston mukaan, mutta lisäystä on tullut kaikkiin muihin asioihin pa...

Mielenterveyspalvelut kuormittuvat yhä enemmän jokaisessa ikäryhmässä. Lisäksi on paljon ihmisiä, jotka taistelevat arkensa läpi väsymystä vastaan odottaen lomaa. Mielenterveyden heikkeneminen näkyi jo ennen koronaepidemiaa. Voiko enää sanoa, että olemme hyvinvointiyhteiskunta? Yhteiskunnan vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Työpaikalla kaikilta odotetaan parasta suorituskykyä. Odotetaan, että pysymme ammatillisesti ajan hermolla, mutta siihen ei voi käyttää työaikaa. Ammatillisen kehittymisen lisäksi vapaa-ajalla pitäisi hoitaa myös arjen pakolliset toimet sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito. Jos vielä yhteiskunnan odotusten mukaan perustaa perheen, jokin tai kaikki näistä kärsivät. Näiden paineiden alla en ihmettele yhtään nykyistä henkistä pahoinvointia, joka lisääntyy. Mielestäni on ristiriitaista, että tässä pahoinvoinnin tilanteessa laitetaan yhteiskunnan rahaa vähemmän tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi sukupuolineutraalit liikennemerkit mahdollisesti parantavat...

Kokeenpalautustunti. Kävelen samaan paripöytään kuin aina fysiikantunnilla. Istuudun yhtä aikaa parini kanssa. Sama pari kuin aina, me ryhmämme ainoat tytöt. Opettaja alustaa kokeesta, kokoaa yhteen hankaluudet ja ongenkoukut. ”Ei koske minua”, ajattelen. Yleisen koonnin jälkeen opettaja painottaa vastausmuotoa. Mietin, että meniköhän ne niin kuin piti. No, osasin kuitenkin tehtävän. Saamme kokeet. Arvosanani 9+. Ei voi olla. Tarkistan kohdat, joista en ole saanut täysiä pisteitä. Etsin virheellisiä pisteenmenetyksiä. En löydä niitä. Yksi viimeistelemätön vastaus, yksi laskimen näppäilyvirhe. Yhdessä tehtävässä lähestymistapa erilainen kuin haettiin. Petyn. 9+ pyöristyy yhdeksään, ei kymmeneen. Koko lopputunti menee ajatusten kasaamisessa ja pettymyksen hyväksymisessä.   Miten kävi luokkamme lahjakkaimmalle pojalle? Voitinko häntä tällä kertaa? Olinko parempi? Välitunnilla keskustellaan, hänellä on sama numero. No, se lohduttaa. Nielen pettymyksen ja yritän seuraavalla kerralla e...

  ”Vielä 12 minuuttia. Sitten saa mennä luokkaan. Ääneti katson maahan. Toivon, ettei kukaan huomaa minua. En halua, että taas sattuu…” Tiedän miltä kiusaaminen tuntuu. Tiedän myös, miten siitä voi selvitä. Valitettavasti tiedän myös mitä voi käydä, jos siitä ei selviä: molemmat ääripäät ovat kauheita. Kiusaaminen Kiusaamista on monenlaista. Joskus se on fyysistä: tönimistä, nipistelyä, lyömistä, vaatteista kiinni ottamista, omaisuuden tärvelyä yms. Joskus se on ulkopuolelle jättämistä, vähättelyä, selän takana puhumista, mustamaalaamista, halveksivia katseita yms. Joskus sitä voi olla ulkopuolisen vaikea huomata. Kiusaaminen jättää jäljet liian monen ihmisen elämään. Kouluaikana suurin osa oman ikäluokan kohtaamisista on koulussa. Entä jos erotut joukosta? Kaikenlainen erilaisuus altistaa kiusaamiselle. Harrastuksissa ja vapaa-ajalla ollaan yleensä tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on jotakin yhteistä itsensä kanssa (perhe, kiinnostuksen kohde yms.). Joukosta er...

Poikkeusolot ovat jatkuneet vajaan vuoden ajan. Se on tiennyt monenlaisia muutoksia kaikkien arkeen. Voisiko nyt kysyä, mitä terveydellisiä haittoja koronasta aiheutuneet poikkeusolot voivat jättää? Mielenterveys on monella tavalla ollut koetuksella viimeisen vuoden aikana. Korona itsessään on aiheuttanut pelkoa ja ahdistusta. Myös töiden kuormitus tai puuttuminen on voinut vaikuttaa mielialaan. Toimeentulo on monella perheellä ollut epävarmaa, mikä on entisestään aiheuttanut huolta. Myös monien harrastusten tauko ja jatkon epävarmuus on varmasti aiheuttanut pettymyksiä. Lisäksi osa ihmisistä pelkää todella paljon, että aiheuttaa omalla toiminnallaan muiden sairastumisen. Tämä korostuu, jos läheisissä on riskiryhmiin kuuluvia. Etäisyyden ottaminen läheisiin on voinut olla monelle vaikea paikka. Etäisyyden ottamisen vuoksi yksinäisyys lisääntyy, vaikka se oli ongelma etenkin vanhemman väestön keskuudessa jo ennen korona-aikaa.  Suomainen koulujärjestelmä on maailman parhaimmisto...

Perusterveydenhuollon osasto saa usein maineen, että sinne mennään ”vain kuolemaan”. Miksi? Erikoissairaanhoidossa annetaan erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Tarvittaessa hoidetaan potilaita myös tehovalvonnassa tai tehohoidossa. Jos tarve on, voidaan tehdä päivystyksellinen tai kiireellinen leikkaus. Jos on ilmeinen riski jostakin edellä mainitusta, potilasta ei ole järkevää siirtää perusterveydenhuollon osastolle. Perusterveydenhuollon osastolle siirretään, jos potilas on jo toipumassa, mutta ei vielä kotikuntoinen, tai jos potilas ei hyödy erikoissairaanhoidosta syystä tai toisesta. Herääkin kysymys: miksi potilas ei hyötyisi erikoissairaanhoidosta? Mitä enemmän potilaalla on pitkäaikaissairauksia, sitä enemmän hänellä on lääketieteellisiä riskejä. Jotkin sairaudet voivat aiheuttaa vuotoriskiä, toiset tukosriskiä. Joissakin tapauksissa riski sekavuudelle on suurentunut, joidenkin sydän, keuhkot, munuaiset tai maksa voivat olla huonossa kunnossa. Joillekin sairauksille on voi...

Viime vuosina mediassa on noussut esille mielipiteet ja niiden vapaus. Puhutaan vihapuheesta ja sen rikosoikeudellisista seuraamuksista. Ihmisiä syytetään vihapuheesta. Miten tämä vihapuhe määritellään? Yhdenvertaisuus.fi-sivusto kertoo tasa-arvosta ja myös vihapuheesta. Siellä sanotaan, että ”vihapuhe on kielletty laissa” ja ”osa vihapuheesta on rangaistavaa. Se tarkoittaa, että Suomen rikoslaki kieltää sen.” Jos tutkii lakia, yllättyy, kun termiä ”vihapuhe” ei löydykään rikoslaista. Tarkemmin lähteitä hakiessa yhdenvertaisuus.fi-sivusto ei tarjoa lähteitään. On kohta ”Lainsäädäntö”, mutta kun mitä tahansa lainsäädäntökohtaa painaa (johon on mahdollisuus), nuoli sivussa vaihtaa suuntaa, mutta mitään muuta ei tapahdu. Kielitoimisto määrittelee vihapuheen olevan varsinkin vähemmistöihin kohdistuvaa vihaa tai suvaitsemattomuutta ilmaiseva tai niihin yllyttävä puhe. Vihapuheen määritelmä on suhteellisen laaja. Suomen perustuslain mukaan ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sis...